Työllisyyden paraneminen näkyy TVR:n taloudessa

Janne MetsämäkiJ.Metsämäki j-ryhmä

Suomen talous on kääntynyt nousuun ja se näkyy myös työttömyyden laskuna. TVR:n taloudessa tämä on näkynyt vuoden 2016 puolivälistä lähtien parantuneena tuloksena.  Viimeisimmän ennusteen mukaan TVR:n tämän vuoden tulos olisi runsaat 400 miljoonaa ylijäämäinen.

Työttömyysvakuutusmaksujen tuntuva korotus ja viime vuonna käynnistynyt talouden kasvu on johtanut siihen myönteiseen tilanteeseen, että TVR:n nettovarallisuuden arvioidaan olevan vuodenvaihteessa lähellä nollaa. Hyvä kehitys näkyy myös siinä, että työttömyysvakuutusmaksujen kokonaistasoa esitetään alennettavaksi 0,2 prosenttiyksikköä vuodelle 2018. Pari vuotta sitten tilanne oli eri.

Suhdannepuskuria käytetään huonoina aikoina ja kerrytetään hyvinä

TVR joutui kaksi vuotta sitten ottamaan lainaa laskemalla liikkeeseen kaksi joukkovelkakirjalainaa arvoltaan yhteensä 900 miljoonaa euroa. Finanssikriisistä alkanut talouden pitkä taantuma ja työttömyysmenojen nousu johtivat siihen, että TVR käytti suhdannepuskurin loppuun ja joutui ottamaan lainaa.

TVR:n suhdannepuskurin tarkoituksena on tasata työttömyysvakuutusmaksujen vaihtelua, jotta työttömyysasteen nousu ei suoraan johtaisi maksujen korotuksiin. Lainanotto on myös aina ollut lain sallima mahdollisuus menojen tasaamiseen.

Suhdannepuskuria on käytetty TVR:n vajaan 20 vuoden historian aikana muutamaan otteeseen tasaamaan maksunkorotuspaineita.  TVR:n edeltäjä Työttömyyskassojen keskuskassa joutui 1990-luvulla puolestaan turvautumaan lainanottoon, kun työttömyyspäivärahamenot moninkertaistuivat silloisessa lamassa.

Suomen taloudelle ennustetaan kasvua ainakin pariksi seuraavaksi vuodeksi. Myös työttömyysasteen ennustetaan laskevan tulevina vuosina, vaikka aleneminen ei tapahdukaan nopeasti. Tämä hyvä kehitys antaa mahdollisuuden TVR:n taloudellisen aseman parantamiseen ja suhdannepuskurin kerryttämiseen.

Kansantalouden kestävyys riippuvainen työllisyysasteesta

Koko Suomen kansantalouden kestävyyden ja myös hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämisen kannalta on keskeinen kysymys, miten työllisyysaste saadaan nousemaan vaikkapa muiden pohjoismaiden tasolle. Hallituksen tavoitteena on 72 prosentin työllisyysaste, jota arvioiden mukaan ei saavuteta, vaikka talous kasvaakin.

Tavoitteena tuleville vuosille on kuitenkin oltava selvästi vielä suurempi työllisyysaste. Nykyistä selvästi korkeampi työllisyysaste poistaisi kansantalouden kestävyysvajeen ja turvaisi sosiaaliturvan ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s